Paniikkikohtaus pelottaa – onko se varmasti vaaraton?

Minulla on todettu paniikkiahdistus – tuntuu kuin kuristuisin. Minun on vaikea uskoa, ettei tilani olisi vakava. Miten selviän eteenpäin?

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

PANIIKKIKOHTAUS on elimistön ja psyyken kokonaisvaltainen hälytystila. Psyykkinen ahdistus lietsoo ruumiin hälytystilaa, joka puolestaan saa psyyken huolestumaan entisestään. Tila johtaa voimakkaaseen ahdistuskohtaukseen, johon liittyy aina ruumiillisia oireita, erityisesti sympaattisen hermoston yliaktivaatioon liittyviä ja adrenaliinin lisäämiä oireita kuten sydämen tykytystä, käsien vapinaa, hengityksen pinnallistumista, ylihengittämistä, pistelyä ja nykimistä, kuristuksen tunnetta ja huimausta. Näkökin voi hämärtyä.

Paniikkikohtauksessa ihminen usein pelkää tulevansa hulluksi tai kuolevansa. Moni soittaa tässä vaiheessa ambulanssin, joka saavuttuaan yleensä vain toteaa kohtauksen jo menneen ohi. Hyvä uutinen on tietysti se, että paniikkikohtaus menee ohi, yleensä jo 10–30 minuutissa. Pahalta toki tuntuu, mutta siihen ei kuole.

Kuristava tunne kaulalla voi johtua monesta syystä. Lähes varmasti on kyse paniikkikohtauksesta, jos  hengitystiet sinänsä ovat kunnossa, kohtaukseen ei liity rintakipua ja tila ilmenee vain psyykkisen ahdistuksen yhteydessä.

Toki paniikkikohtaukselle voivat altistaa myös monet ruumiilliset sairaudet tai tilat, vaikkapa kilpirauhasen liikatoiminta, alkoholin käyttö tai sydämen rytmihäiriöt. Astma ja paniikkihäiriö eivät sulje toisiaan pois, vaan menevät yli 20 prosentilla päällekkäin.

Paniikkikohtaukset johtavat lähes aina välttämiskäyttäytymiseen. Se tarkoittaa, että ihminen yrittää olla menemättä paikkoihin tai tilanteisiin, jotka saattaisivat laukaista ahdistuksen. Tämä alkaa nopeasti rajoittaa elämää. Arkielämän laatu heikkenee.

Paniikkihäiriöön on monenlaisia hoitoja: nettiterapiaa, rentoutusharjoituksia, lyhyttä tai pitkää psykoterapiaa, oireenmukaisia tai ehkäiseviä lääkehoitoja. Joskus sekin rauhoittaa, että asia saa nimen ja ihminen oppii lukemaan ruumiinsa reaktioita. Ota yhteys terveyskeskuksen psykiatriseen hoitajaan ja kartoittakaa tilannettasi. 

HYVÄN TERVEYDEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT LÄHETÄ KYSYMYS osoitteeseen hyvaterveys.fi/kysy Toimitus valitsee julkaistavat tekstit.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.