Hermopinne kuulostaa ikävältä ja sen tuoma kipu onkin pahimmillaan kamalaa, lievimmilläänkin puutumista ja pistelyä. Kiipeliin joutuneen hermon vapauttamiseen on monia keinoja, ja kipusignaalia häirintä onnistuu kotonakin.
Hermopinne voi tulla mihin vain – ranteeseen, selkään, tai vaikka kaularankaan. Kipu sen sijaan säteilee laajalle ja sen alkusyytä voi olla vaikea paikantaa.
Oireet vaihtelevat paljon sen mukaan, missä kohtaa hermopuristus on. Tunnusomaisia oireita ovat
- raajojen pistely ja puutuminen,
- polttelu, kihelmöinti, tikuttelu,
- kylmän ja kuuman tunteen vaihtelu
- särky
- lihasvoima saattaa heikentyä
- halvausoireetkin ovat mahdollisia.
Pienikin venytys tuntuu helposti hermossa. Kun hermo joutuu puristuksiin, sen verenkierto heikkenee eikä se saa hyvin happea. Tämä voi tuntua käsissä tai jaloissa pistelynä, puutumisen tunteena, tikutteluna ja särkynä sekä kylmän ja kuuman tunteena.
Selkäperäinen hermopinne johtuu useimmiten selkäydinkanavan ahtaumasta tai välilevytyrästä.
Välilevytyrät ovat yleisiä nuoremmilla ihmisillä, ahtauma tulee kulumisen myötä ja on vanhemman väen vaiva.
– Varsin tavalliselle rannekanavan hermopinteelle ei sen sijaan löydy aina yksiselitteistä aiheuttajaa. Tiedetään, että ranteeseen voi tulla hermopinne murtuman seurauksena, kun kudokseen syntyy turvotusta. Myös tärinä ja hiirellä työskentely altistavat sille, kertoo selkäkirurgi Ville Puisto.
Jos hermo on puristuksessa kaularangassa, kipu ja puutuminen säteilevät niskasta hartiaan, käsivarsiin ja sormiin.
Vaikeimmillaan käsiin tulee tunnottomuutta.
Lannerangan alueella hermopinteen aiheuttaa kipu on yleensä iskiastyylistä ja säteilee jalkaan.
Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."
Lievimmillään hermopinne voi olla ärsyttävää pistelyä tai ajoittaista puutumisen tunnetta. Hermokivun voimakkuus vaihtelee: pahimmillaan se saattaa olla niin jäytävää, että se häiritsee nukkumista, vaikeuttaa liikkumista ja on vaikeasti lääkkeillä taltutettavissa.
Selkäperäisissä hermo-oireissa voi tulla jopa lihasryhmien halvauksia tai heikkouksia.
– Vaikeimmillaan ääreishermon ollessa puristuksessa, esimerkiksi rannekanavan ahtaumassa, kahvikuppi ei tahdo pysyä käsissä, toteaa Puisto.
Aina ei tule selkeitä oireita, vaikka pinne näkyisi magneettikuvassakin. Se onkin diagnostinen haaste: jos hermopinteitä on monessa paikassa, pyritään miettimään, mistä oireet tulevat, ja suunnataan hoitoa siihen.
– Kipukohdasta voi saada vihiä, minkä hermojuuren oire se on. Sen sijaan jos sama hermopiuha on selässä monessa kohdassa ahtaalla, voi olla mahdotonta sanoa, mistä kohdin oire tulee.
Hermokivun lievittämiseen käytetään tulehduskipulääkkeitä ja tavallisia kipulääkkeitä, kuten parasetamolia.
Ne tehoavat huonosti muihin kuin lieviin pinnekipuihin. Usein mukaan tarvitaan keskivahva tai vahva kipulääke.
Harvoin ne ovat kuitenkaan hyvä pidemmän tähtäimen ratkaisu.
Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."
Välilevyn pullistumasta puhutaan, kun välilevyn pehmeä sisus pullahtaa välilevyrenkaan ulkopuolelle. Kun se sattuu painamaan hermon kohtaan, saattaa tulla pinne.
Joskus kyseessä on hermon ärsytystila, eli ohimenevä iskiastyyppinen vaiva, joka johtuu hermon ärsytyksestä ja rauhoittuu itsestään.
– Yleensä tilanteen rauhoittumista odotetaan ainakin kuukausi tai kaksi, koska esimerkiksi välilevytyrä saattaa kuivua ja kutistua itsestään – silloin hermopinnekin helpottaa.
Odottelijan olisi hyvä jatkaa elämäänsä normaalisti, olla liikkeellä ja kävellä, mutta ottaa kipulääkettä niin, että olo on siedettävä ja saa nukuttua.
– Mikäli kipu on hallinnassa, voidaan odotella hermopinteen rauhoittumista.
Näin saattaa hyvinkin käydä. On kuitenkin oireita, joissa ei pidä jäädä odottelemaan. Päivystykseen on hakeuduttava nopeasti, kun ilmaantuu virtsarakon tai suolen toimintahäiriöitä – ei saa virtsattua tai ei pysty pidättämään ulostetta – tai tulee lihasten halvausoireita.
Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."
Ellei hermokipu ota rauhoittuakseen, mietitään, voisiko hermopinteen vapautusleikkaus auttaa. Ääreishermojen vapautuksia, esimerkiksi rannekanavassa, tehdään joko paikallispuudutuksessa tai hermon johtopuudutuksessa, jolloin käsi puudutetaan kainalon hermopunoksen kohdalta.
Kaularangan ja lannerangan leikkaukset tehdään nukutuksessa. Jos selkää pitää esimerkiksi ryhtihäiriön vuoksi raudoittaa kohdasta, josta hermoa vapautetaan, on leikkaus isompi.
– Hermopinne voi olla myös useammassa paikassa selässä. Silloin peilataan aina sitä, onko leikkausta turvallista tehdä. Huonokuntoisen potilaan leikkaaminen ei välttämättä ole järkevää, vaikka hermopinteen saisikin purettua, Puisto sanoo.
Yleensä leikkaustulokset ovat kuitenkin hyviä. Jos hermo ei ole vaurioitunut, pinteen vapauttaminen helpottaa oireita: moni pääsee niistä eroon tai saa merkittävän avun.
Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."
Hermoärsytyksestä tai hermovauriosta johtuvan kivun hoidossa kirurginen hermon vapautus ei tepsi. Silloin huomio suunnataan kivun hoitoon.
– Vaikea kipu on ahdistava tilanne, joka vaatii huomiota. Vaikka yksittäistä parantavaa toimenpidettä ei ole, usein oireet saadaan rauhoittumaan, toteaa Puisto.
Mikäli leikkaus ei tule kyseeseen, yksi mahdollisuus on hermojuuripuudutus.
Siinä hermojuuren viereen laitetaan kuvausohjauksessa neuloilla pitkävaikutteista puudutusainetta. Tällöin hermosäikeet puutuvat.
– Puuduteliuos sisältää kortisonia, mikä vähentää hermoja ympäröivien kudosten ärsytystä. Osa ihmisistä saa toimenpiteestä avun kuukausiksi.
Kivunhoitoon perehtyneet lääkärit voivat tehdä myös radiofrekvenssihoitoja eli hermojuuren lämpökäsittelyä.
Siinä hermojuurta ympäröivää kudosta lämmitetään neulalla, jossa on sähkövastus. Näin pyritään pudottamaan kipuhermoja pois pelistä.
Myös akupunktiota voidaan käyttää osana kivunhoitoa.
Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."
Erityisesti selkäperäisten hermovaurioiden hoidossa voidaan käyttää myös hermojuurten lämpökäsittelyä tai kipustimulaattoria, joka asennetaan selkäydinkanavaan leikkauksessa.
– Ideana näissä on se, että saman alueen tuntohermoja stimuloimalla pyritään vaimentamaan kipusignaalia.
Kun kipua ”häritään” muulla aistimuksella, kipu saattaa helpottaa. Sitä voisi verrata tilanteeseen, jossa kylmävesi helpottaa kuuman hellan polttaman sormea tykytystä.
Näin toimii myös kotikäyttöinen TENS-laite. Siinä iholle laitetaan mietoa sähkövirtaa johtavat tarralätkät. Ne ärsyttävät ihoa ja lihaksia kipukohdan ympäriltä.
Asiantuntija: Ville Puisto, selkäkirurgi, Orton Oy.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
