Puutuu, pistelee ja kihelmöi - koska on syytä huolestua?

Herätessä käsi on painava, tönkkö ja hervoton ja sormien ojentaminen jää puolitiehen. Kättä pitää melkein nostaa toisella kädellä, että saa siihen jotain eloa. Ravistelun jälkeen käsi alkaa kuitenkin vertyä.

Lääkärikunta tuntee ilmiön myös nimellä ”Saturday night palsy”, lauantai-illan halvaus, sillä vaiva iskee usein juhlimisen jälkeen. Alkoholia nauttinut nukkuu herkästi huonossa asennossa ja silloin värttinähermo voi joutua pinteeseen. Lähes mikä tahansa kehonosa voi puutua. Yleensä kuitenkin kädet, jalat tai kasvot.

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

Puutuminen on ihmisen oma arvio, siinä missä kipukin. Ei ole olemassa mittaria, joka mittaisi puutumista tai sen voimakkuutta. Yleensä ihmiset kuvaavat tilaa tunnottomuutena ja jonkinlaisena viileyden tunteena, kihelmöintinä ja poltteluna.

Ääreishermoston sairauksissa puutumiseen voi liittyä heikkoutta tai puristavaa tunnetta, lihasväsymystä, lihaskramppeja ja elohiirtä silmissä.
Joskus voi ilmaantua jopa ataksiaa, joka on pääsääntöisesti keskushermostoperäinen oire. Silloin kävely muuttuu kömpelöksi ja jalat kulkevat kuin leveillä raiteilla.

Oireiden perusteella pystytään aika pitkälle päättelemään, onko kyse ääreishermoston sairaudesta, hermopunoksen vauriosta vai vain yhden hermon vauriosta. Jos selkä on kipeä ja siellä on pieni pullistuma, puutumisen syy on silloin hyvin selkeä. Selän magneettikuvasta hermon puristukset
ja välilevyn luiskahdukset nähdään hyvin.

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

Korkea verensokeri on hermoille myrkkyä. Se kertyy hermoihin ja tekee tuhoja pienissä verisuonissa. Jos verensokerit heittelevät paljon, voi kehittyä monihermosairaus eli niin sanottu polyneuropatia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jaloista katoaa tunto, virtsarakko tyhjenee huonosti tai ei erota toisistaan kylmää ja kuumaa vettä.

Tuntopuutos saattaa johtaa siihen, että astuu lasinsiruun tai murtaa jopa jalkansa eikä huomaa sitä lainkaan. Jalan haavaumat ovat kivuttomia ja voivat johtaa vaikeisiin infektioihin. Puutuminen on kuitenkin pitkään kestäneen taudin oire.

Kakkostyypin diabeteksessa erilaisia tuntopuutoksia tosin havaitaan joskus jo sairauden toteamisvaiheessa, koska sairaus voi olla pitkään varsin vähäeleinen. Tuntohäiriöt ja puutumiset voivat ylipäänsä kertoa siitä, että diabeteksen hoitotasapaino notkahtelee. Silloin kannattaa jutella lääkärin kanssa.

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

Joskus puutuminen voi liittyä työhön. Tärinätauti on työperäinen sairaus, johon voi liittyä myös valkosormisuutta. Sitä esiintyy erityisen paljon esimerkiksi puusepillä, rakennusmiehillä, konekorjaajilla ja ajoneuvoasentajilla. Aikoinaan se oli tyyppisairaus metsureilla, mutta nykyään moottorisahat ovat kehittyneet ja työnkuva muuttunut.

Jatkuva tärinä vaurioittaa hermoja ja verisuonia. Verisuonet alkavat supistella ja syntyy hermoston säätelyhäiriö. Tällöin puristusvoima heikkenee ja kädet tuntuvat kömpelöiltä.

Yksi arkinen neurotoksiini on alkoholi. Alkoholisteilla erilaiset hermosto-oireet, kuten puutuminen ja katkokävely, ovatkin tavallisia.

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

Puristustila vaurioittaa erityisesti pinnallisia hermoja, joissa ei ole juuri pehmytkudosta päällä suojana. Siksi jalat puutuvat herkästi, esimerkiksi silloin, jos on pitkään kyykyssä tai polvillaan.

Vaaratonta puutumista ja sitä, ettei pysty koukistamaan jalkaa, voi tulla vaikka marjoja poimiessa.

Myös kämmenen ja sormien puutuminen on varsin tavallista. Puutuminen helpottaa, kun liikkuu tai puuhailee jotain.

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos paikat alkavat yllättäen ja voimakkaasti puutua, kannattaa mennä lääkäriin vielä saman päivän aikana.
Samoin, jos oire huolestuttaa itseä.

Jos on nojannut paljon kyynärpäähän, nukkunut käden päällä tai haravoinut viikonlopun, vaiva on todennäköisesti ohimenevä ja vaaraton. Eri tilanne on, jos herää aamulla toinen puoli kasvoista tai koko käsi puuduksissa eikä oire katoa.

Jos kasvojen ja raajojen puutumiseen liittyy muita oireita, kuten päänsärkyä, niskakipua, näön sumentumista tai halvausoireita, kyse voi olla aivoverenkiertohäiriöstä. Oireet vaihtelevat hieman sen mukaan, missä kohtaa aivoverenkiertohäiriö on. Tällöin pitää soittaa heti 112.

Marja Hintikka: "En tiennyt, että kamera vielä kuvaa..."

KASVOHALVAUSTA pitää epäillä kasvojen puutuessa. Kun toisen kasvohermon toiminta häiriintyy, hymyilyei onnistu tai toinen puoli kasvoista roikkuu. Kasvohermo kulkee ahtaassa luisessa kanavassa, jolloin pienikin ärsytys voi saada sen ”tolaltaan.” Kortisoni lievittää oireita. Joskus kasvohalvaus paranee omia aikojaan.

PANIIKKIHÄIRIÖÖN liittyy usein ylihengittämistä eli hyperventilaatiota. Tällöin hiilidioksidin ja hapen tasapaino horjahtaa: ihminen saa liikaa happea ja vastaavasti hengitystä stimuloivaa hiilidioksidia poistuu kehosta liikaa. Silloin raajoissa voi olla pistelyä, puutumista ja ikäviä tuntemuksia. Paniikkihäiriöön saa apua erilaisista terapiamuodoista ja lääkehoidosta.

RANNEKANAVAN OIREYHTYMÄSSÄ hermo joutuu herkästi ahtaalle kulkiessaan tunnelimaisessa kanavassa. Erityisesti peukalo sekä etu- ja keskisormi puutuvat tällöin. Tavatonta ei ole käden särkykään. Jos hermo on pitkään puristuksissa, saattavat käden puristusvoima ja hienomotoriikka saada osumaa. Voimakkaissa oireissa hermo voidaan vapauttaa leikkauksella. Myös fysioterapiasta tai kalevalaisesta jäsenkorjauksesta voi olla apua.

TOS-OIREYHTYMÄ syntyy, jos kaulan, solisluun tai pienen rintalihaksen alueella on lihaskireyksiä ja ahtautta. Hermot ja verisuonetjoutuvat pinteeseen tai venyttyvät. Oireena on niskan, hartioiden ja käsivarsien kipu ja tunnottomuus, ja ne voimistuvat jos joutuu pitämään käsiä ylhäällä, kuten pyykkiä ripustaessatai lamppua vaihtaessa. Vaivaan kannattaa kokeilla fysioterapiaa ja niskahartiaseudun rentouttamista.Tarvittaessa voi käyttää kipulääkkeitä tai reseptillä saatavia lihasrelaksantteja.

PUUTUMISEN AIHEUTTAJIA

• Hormonihäiriöt.
• Ylipaino.
• Luunmurtumat ja kudosvauriot voivat aiheuttaa hermojen pinnetiloja.
• Myrkytykset.
• Kipulääkkeet, psyykenlääkkeet ja antikolinergiset lääkkeet (virtsankarkailuunja Parkinsonin tautiin).
•  Borrelioosi.
• Levottomat jalat.
• Raajojen verenkiertohäiriöt.
•  Aivoverenkiertohäiriö. Yleensä tällöin on muitakin oireita, kuten näköhäiriötä ja puheen puuroutumista.

Asiantuntijana yleislääkäri ja työterveyslääkäri Toni Vänni.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.